perjantai 4. marraskuuta 2011

Perjantai..

Päivitys jää tänään välistä. Olen taas ollut ulkona ja ties missä ja nyt vasta muistin. Onneksi huomenna on vapaapäivä joten ehdin tekemään yhtä sun toista projektiin liittyen! :)

Otan kuitenkin mitat ja painon niin pääsee edes niitä seuraamaan.. Kuten aina olen juuri syönyt joten on hyvä verrata "iltapöhöjä". :)

Huomisiin!! -Riku

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Keskiviikko (10. päivä) - osa 1

No voihan kuraluuri ja pekkaniska sentään, kun hävettää!

No perjantai ja maanantaihan jäi sitten päivityksissä välistä ja tämän päivän päivitys tulee vielä myöhässä! Voisi sanoa, että tyypillistä Rikua! Ei anneta sen häiritä vaan nyt mennään pienelle muisteluretkelle viime perjantaihin ja sieltä tähän päivään asti... Katsotaan tuleeko tästä tauosta mitään oikeaa selitystä esille.. :)



Perjantai tuli.. ja meni

Perjantai oli yksinkertaisesti niitä päiviä, kun ei huvittanut sit yhtään mikään ylimääräinen. Pääsin kotio vasta joskus vähä ennen ysiä ja olin nälkäinen ja väsynyt. Käytiin leffassa ja siitähän se ajatus sitten lähti (käsistä). Pitipä ostaa pieni pussillinen karkkia ja samalla syödä puolet avokin poppareista.. Piti ihan tosi jopa laittaa päivitys, että tänään ei ehdi, sillä pitää mussutella... Sitten se jäi, ja tuli lauantai jolloin iskikin se todellinen syy tähän pidempään taukoon. Perjantai siis tässä oli oma tapauksensa. Lauantaina nimittäin oli avokin synttärijuhlat ja tuli sitten jälleen tosi antikarpisti vedettyä sipsiä, keksejä sekä lonkeroa varmaan sen kahdeksan tölkkiä. Siinä oli siis jo melkosta tuhoisaa jälkee etenkin kun paluumatkalla oli IHAN PAKKO hakea pitsa tuosta rongankadulta. Näin jälkeenpäin ajateltuna mikäs siinä jos nälättää ja vapaa maahan tämä on, mutta jestas sentään kun voi yli mennä. Noh sunnuntai olikin sitten jo vähän parempi, vaikka erehdyin silloinkin syömään loput pitsastani sekä normaalin sokeroidun jugurtin muun normaalin ruoan lisäksi. Edelleenkin sinänsä normaalia jokapäiväisen ihmisen ruokaa *köh*, mutta karppauksen aloituksessa on se idea, että kaksi viikkoa pitäisi voida pitää semmoinen vaihe, ettei saa juurikaan ylimääräistä hiilaria jolloin kehon rasvanpoltto todenteolla käynnistyy. Sanomattakin selvää tämä viikonloppu revitti vaa-alla painoni takaisin 88 kilon tietämiin. Tätä ennen siis alimmillaan painoni perjantaiaamuna taisi olla 85,2 kg.

Onnistuin kuitenkin saamaan aikaan jotain hyvääkin. Kävin tällä välin kahtena iltana 40 minuutin hölkällä, ja sen lisäksi tänään sekä eilen kävin uimassa (600 m ja 1 000 m). Todellakin tämä viikko maanantaista tähän päivään on jälleen mennyt (s)karpatessa syöden normaalia vähähiilarista ruokaa, joten olen edelleen ns. radalla ja alkuperäinen haaste saa luvan pitää kutinsa. Mistään ei luovuteta ennen kuin 90 päivää on ohi! Joskus tuntuu vaan kovin vaikealta sanoa ei itselle kun saa päähänpiston. Tässä tapauksessa päähänpistoja oli mm. ostaa mässykarkkia leffaan. Jonkinsortin tottumushan tuokin on kuten joillekin aamutupakka. Pitää vain muistaa, että keho ei oikeasti tarvitse sitä, vaan se haluaa sitä. Sokeri toiminee tässä kuten mikä tahansa muu koukuttaja: Saa aikaan epätasapainon ja poistuessaan tulee mitä ihmeellisempiä "mielitekoja" kuten vetää ahmimalla pussillinen karkkeja. Olen kuullut, että nämä mieliteot häviävät ajallaan ja lopulta niistä ei tule samanlaista "kiksiä" kuin normaalisti syöpötellessä. "Here's hoping, kid!". Olen pystynyt kuitenkin lopettamaan kymmenen vuoden tupakanpolton "kerrasta" ja olemaan polttamatta yhtäkään tupakkaa sen jälkeen, joten miksi en voisi jättää karkkejakin tuohon malliin. Lopulta niistä nyt ei ole mitään hyötyä. Siksi kannatankin yhä suurenevaa makeisveroa (tietyin rajoituksin).



Mites sen painon kanssa nyt?

En ole ennen tätä päivää nyt mitannut painoa muutakuin sunnuntai-aamuna jolloin painoni oli sen 88 kg. Jännittää käydä katsomassa mitä sanoo vaaka nyt kun olen tullut urheilemasta. Luulisi, että hyvää kehitystä on tullut siitä. Sain tuossa aikaisemmin Teemulta viestiä, että "Mites on karppaus edistynyt". Hän ei taida lukea blogiani, sillä ei osannut huomauttaa, etten ole päivittänyt sivujani hetkeen. Hän jatkoi kuitenkin omalla tarinallaan.. Ennen kuin käyn punnitsemassa itseni laitanpa kaverini Teemun etenemistä minipäivityksenä:



Teemulta tuli raporttia

Ystäväni Teemu pisti pientä raporttia englanniksi joten liitän sen tähän, olkaa hyvä:

"Hep! Viikko commitmenttia takana. Hyvässä vauhdissa ollaan. Eilen punnitsin itteni, 102kg, mikä on 2-3 kiloa vähemmän kuin viimeksi. Köyhäkarppaus toimii. Itse ostan pelkästään karppisafkaa, mutta jos jossakin tarjotaan muuta, niin voi syödä hyvällä omallatunnolla. Oh, one more thing, if you have money to eat at a restaurant, it's fucking OKAY Viime viikon kolme kahvakuulareeniä jätti kropan hieman kipeäksi, mutta muuten ok olo. Tänään taas kuulareeniä tarkotus vääntää, mutta ensin täytyy kaffetta saada."

Hän jatkaa tästä vielä pohtimalla:

"Fyysisesti aika neutraali olo, kaiken kaikkiaan. Ei oikein hyvä olotila, mutta ei missään tapauksessa huono. Fiilisten osalta ei kovin inspiroitunutta meininkiä tänään. Johtunee siitä, että oon käyttänyt ison osan päivästä murehtien kapitalismin lieveilmiöinä tapahtuvia väärinkäytöksiä. Alkuun mietin halpatuotantoa ydinvoimaloissa (STUK tietojen salailu), joka kuitenkin saattaa vaikuttaa ihmisten terveyteen ihan solutasolla saakka, puhumattakaan luonnosta! Ja siitä sitten ajatuskulku vei ajattelemaan mitä kaikkea paskaa meille syötetään, mitä kaikkia ympäristövaaroja lurkkii turvallisiksi luulemissamme asioissa... Välinpitämättömyydestä, ahneudesta ja tietämättömyydestä kumpuaa niin ikäviä asioita, että panee ahdistamaan. Pikavoittojen nimessä tehdään asioita, jotka pilaa luontoa sisältäpäin, ja sitä kautta myös ihmistä. Jengi ei tajua, että jokainen on itse henkilökohtaisesti vastuussa luonnon elinvoiman hiipumisesta ja kaikesta muustakin paskasta mitä maailmassa tapahtuu. Se on murskaava vastuu tässä maailmassa... ja suurimpia syitä sille, miksi oon niin usein alamaissa ja masentunut."





Kävin punnitsemassa ja mittaamassa..

Voin sanoa, että olen positiivisesti yllättynyt kuinka vähän taas tuo viikonloppu vaikutti kokonaistulokseen. Näin tarkemmin ajateltuna ei se yksi viikonloppu viikossa paina juurikaan. Jos sitä miettii näin, että viisi päivää viikossa paino laskee ja kaksi päivää se nousee.. Eiköhän järkikin sano, että kokonaissumma on negatiivinen. Vanha viisaus pitää paikkansa, että sillä ei ole väliä mitä syöt joulun ja uuudenvuoden välillä, vaan mitä syöt uudenvuoden ja joulun välillä. Keskiarvoja ei saa unohtaa. Tästä syystä monasti kehoitetaan, ettei pitäisi valvoa pelkkää vaakaa päivästä toiseen. Ne kilot tulee ja menee ja heittelee joskus päivien välillä muutaman kilonkin. Alla taulukko edistymisestäni Huom: nyt en sitten löytäny mittanauhaa heti. Päivitän tämän illan mitat heti jahka mittanauha löytyy!:

Alussa: Tänään:
Aamupaino - -
Iltapaino: 88,7 kg 85,6 kg
Hauis 30 cm 29,5 cm
Rintakehä: 102 cm 100 cm
Vyötärö: 97 cm 92 cm
Vatsa: 102 cm 98,5 cm
Reiden puoliväli: 53 cm 47 cm




Kehityskuvaa vielä tänään!

Kuvian. Tässä niitä nyt on!
Alussa: Tänään:
Silminnähtävin ero tämmösissä epätarkoissa kuvissa taitaa liittyä sivuprofiiliin. Maha pönpöttää vapaana molemmissa, mutta jälkimmäisessä kuitenkin vähemmän. Molemmissa kuvissa on ruoka syöty tunnin sisään kuvan otosta (jotta kuvanotto olisi mahdollimman reilu). Mittaukset jo sen kertookin, että jotain on tapahtunut,

Sain tosiaan kuulla muutamalta ihmiseltä, että miksi et ole päivittänyt. Yllätyin senkin verran, että en olettanut kenenkään odottavan päivityksiäni. Noh, tästä edespäin pyrin olemaan täsmällisempi. :) Niin ja twitterissä tarina jatkuu useamman kerran päivässä. Sivun yläreunassa on linkki jolla pääsee seuraamaan niitä! Kiitoksia tukemisesta. :) Jollei julkista kommenttia halua pistää, niin minulle saa kommentoida myös facebookissa tai twitterissä privana. Kaikki tsemppaukset otetaan kyllä vastaan! -Riku-

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

(Keskiviikko) 3. Päivä

Hei vaan nettisopulit! Tästä se on käyntiin lähtenyt mukavasti. Makeanhimo on jo takana ja turhat jatkuvat nälkäolot myös. Tarkoittaa sitä, että kehoni on nyt ymmärtänyt, että sitä nopeaa energiaa ei ole saatavilla. Tällöin vaihdetaan vaihdetta ja rasvanpoltto on pääasiassa se energianlähde. Tähän perustuukin karppauksen ihanuus. Sokerin saanti lisää insuliinin tuotantoa. Insuliini veressä kertoo keholle, ettei tarvi polttaa rasvaa, vaan otetaan se talteen. Tällöin "sekakäyttäjä" polttaa helpot hiilarit ja pistää rasvat ihon alle säilöön toista kertaa varten. Nyt jos insuliinin tuotanto saadaan minimiin ja sokeria ei ole mitä käyttää niin keho rupeaa käyttämään sitä rasvaa sekä kehosta, että saadusta ravinnosta. Tällä on parikin hyvää pointtia: Ensinnäkin jos on tullut syötyä liikaa rasvaa (ja täten syödyt kalorit ylittää kulutuksen), näin nyrkkisääntönä keho luopuu ylimääräisestä rasvasta ulosteen mukana, kun ei ole tätä "varastoimiskäskyä". Tämä on yksi syy miksi karpatessa nauretaan kalorilaskureille. Tässä kuitenkin disclaimerina kerrottakoon, että en ole ravintoexpertti, enkä lääkäri enkä koe tietäväni asioiden hienoja puolia. Olen itse tutkiskellut asiaan liittyviä kirjoituksia ja mielipiteitä ja empiirisin kokeiluin olen todennut vaikutusten olevan luvatunkaltaisia.



Olo virkistyy

Se on ihan totta, että normaalisti laihduttaessa olo on kurja. Näitä tapoja yleensä paastot tai muuten kovin yksipuoliset ruokavaliot. Karppaus on siinä poikkeus, että jos ei lasketa alkurysäystä (ja rysäys se onkin) niin olotila itseasiassa kohenee. Nukuttaa vähemmän päivän aikaan, tulee ylimääräistä puhtia ja energiaa asioiden tekemiseen! Vaikka useilla asiaan perehtymättömillä tulee mieleen, että eikös se karppaus ole vain pekonia ja munaa niin EI! Pois tuommoiset kuvat. Tässä esimerkiksi kuva eilisestä annoksestani:
Kanaa mausteisessa kermakastikkeessa paistettujen tomaattien ja paprikan kanssa + feta-kermajuustosalaattia + keitettyä parsakaalia. Jälkkäriks rahkaa ja ananasta. Ei minusta niin kovin epäterveellisen näköistä? Vai onko sinusta?



Niitä mittoja

Tämä on nyt kolmas täysi päivä kun olen pyrkinyt syömään hiilihydraattia alle 20g/vrk ja olotila tänään on täysin eri kuin mitä eilen ja edellispäivänä. Olo on energinen ja päänsärky ja se muunsorttinen kiukuttelu on poissa. Olen käynyt normaalia enemmän pissallakin ja sen nesteen poistumisen huomaa kyllä mitoissa ja painossakin. Iltapaino on tippunut noin kaksi kiloa sunnuntai-illan painosta! Sehän on on jo aikamoista, ottaen huomioon, että EN ole paastolla, enkä yritä muutenkaan ylläpitää nälkää. Ruokaa on syöty ja kohta syödään lisää, nam! Muistetaan, että aina on mahdollisesti pieniä mittausvirheitä, joten en lähtisi ihan sentin tarkkuudella arvostelemaan noita tuloksia. Käytän kuitenkin aina samaa nauhamittaa, ja samaa mittaajaa ja kiireettömillä mittaushetkillä, joten suuria virheitä ei pitäisi tulla. Annetaan tulosten puhua puolestaan!

Mitat ovat alla:
Alussa: Tänään:
Aamupaino - 86,3 kg
Iltapaino: 88,7 kg 86,9 kg
Hauis 30 cm 28,5 cml
Rintakehä: 102 cm 100 cm
Vyötärö: 97 cm 92 cm
Vatsa: 102 cm 100 cm
Reiden puoliväli: 53 cm 50 cm




Perjantaina enemmän!

Tästä päästään sit seuraavaksi odottamaan perjantain päivitystä. Teen perjantaisin normaalin tekstipäivityksen lisäksi kuvakollaasin ja videopäivityksen. Tällöin pääsee ihan oikeasti näkemään eroja. Kuvat otan aina sunnuntaina ja perjantaina jotta niissä näkyy mahdollisimman suuri viikottainen ero. Tosiaan niitä tsemppikommenttejakin saa jättää. Alla oleva kommenttilomake ei vaadi kirjautumista, mutta kirjautumiseen käy gmail tunnukset, mikäli haluaa nimellä tunnistautua! Kiitos jo etukäteen! Perjantaita odotellessa!

Ja täsä vielä kuva tämän ehtoon annoksesta! Huomaa toistuva teema puoli lautasellista salaattia lautasella. Uunilohta smetanakermakastikkeessa.. Oi oi ja nam!

tiistai 25. lokakuuta 2011

(Tiistai) 2. päivä - ylimääräinen päivitys

Huh - huh!

Jopas oli tällä haavaa raskas alku. Sen lisäksi, että on alkuun ollut kaksi päivää alhaisen verensokerin aiheuttama päänsärky, olen ollut ylimääräisen tempperamenttinen. Olisi ehkä ollut paljon viisaampaa jättää se viime viikonlopun mättösetti väliin olis tullut pienemmät oireet, MUTTA siitä ollaan taidettu päästä. Huomasin vielä tänään tuossa kympin aikaan, että päänsärky ja nälkä jatkuivat, joten kokeilin toista lähestymistapaa: Otin lasin vettä ja lähdin hölkälle. Tuota hölkkäämistä jaksoin sen reippaan puoli tuntia. En ole ollut juoksemassa pitkään toviin, ainakaan puoleen vuoteen. Ennen tosin 10 kilometrin hölkkiä tuli vedettyä alta tunnin ilman suurta ahdistusta, mutta tänään tuntui vaikealta pitää hengitys tasaisena jo neljän kilometrin aikana joten piti välillä jopa kävellä. Tässä on siis selkeä epäkohta mikä pitää korjata.



Teemulta tuli raporttia

Ystäväni Teemu pisti pientä raporttia englanniksi joten liitän sen tähän, olkaa hyvä:

"Day two. Nothing. No mood swings, no overwhelming munchies, no agony over sugar-begone. Hm. I'm not even hungry. Today's meals consisted of half a kilo of eridanus yoghurt in two servings, some chicken (cold cut), some cheese, little bit of aloe vera - juice and 100g of wheat germs. Oh, and a cup of coffee, black. Plus of course some water, tiny pinch of salt and two omega-3 capsules. And a magnesium tablet. Another kettlebell workout today. Longer than yesterday, more reps. Feeling pretty good about that. Also, I picked up new workpants last weekend, and surprise surprise, they're too big (considerably - I'm wearing two belts - too big:) for me now. What is this?"

Kiitos Teemu välipäivityksestä! Toivotan onnea jatkossakin. Näyttää lähteneen hyvin liikenteeseen!

Huomenna sitten tarkempia

Halusin nyt lähinnä purkaa oloani. Tässä on ollut oikeasti lähellä se, että olenko mennyt ja ottanut ison lautasellisen kakkua ja piirakkaa jääkaapista. Tietysti noiden läsnäolo kasvattaa luonnetta. Ei minulla muuten olisi ehkä ongelmaa asian kanssa, mutta alhaisella verensokerilla kyllä sokerinhimo on se ensimmäinen asia mielessä. Pitää koittaa leikata nuo ajatukset pois jatkossa juoksulenkeillä. Mitä kikkoja olet käyttänyt typistääksesi nälänhimon? Vai tartutko aina himon kohteeseen hällä väliä? Kommentteja saa jättää viestin alle! :)

maanantai 24. lokakuuta 2011

(Maanantai) 1. päivä

Tästä se sitten alkoi. Ei ollut mikään suuri yllätys, että verensokerin laskiessa näin alkuun on vähän turhan napsahtava luonne. Kuten kaikilla asioilla luonnossa, asioilla on tapana vastustaa muutosta. Lihovilla on tapana lihota ja laihtuvilla on tapana laihtua. Varsinainen kikka olisikin siinä, että saisi muutoksen pysähtymään. Tämä päivä mennyt siis vapaapäivän merkeissä ja sikäli hyvä asia, että olen voinut välttää ihmiskontaktia sen aikaa kun on sokeritason putoaminen yllä.



Ykkönen päälle ja menoksi

Hommahan alkoi aamulla nostalgisesti pekonilla ja kananmunilla, tosin en tiedä miksi sen tarvitsisi siihen mennä. Karppaus on niin paljon muutakin kuin lihaa ja munia, mutta sen symbolinen merkitys koko ruokavaliolle on tarttunut kuin paha haju niin hyvässä, että pahassa. Olen tällä hetkellä vakaasti mukana projektissa ja lähtötilanteen ottaen huomioon osaan povata rajua painonlaskua ihan alkuun. Tämä johtuu siitä, että olen lähtenyt vähän pöhöttyneestä hyvin syödystä tilanteesta kyllästettynä sokeri- ja viljatuotteilla. Nyt kun jätän ne pois niin sokerin poistuttua kehosta lähtee myös niiden sitomat vesivarannot. Onhan se totta, että ensimmäiset kilot on lähinnä nestettä, mutta se on sitäkin tärkeämpi muistutus, että kuinka paljon sitäkin me kannamme turhaan ihon alla juurikin tuon varastoituneen sokerin takia. Keho tarvitsee paljon vettä, ja aina pitäisi pitää huoli hyvästä nesteytyksestä, mutta ilman niitä ylimääräsiä sokereita ei tarvitse sitä ylimääräistä vettä. Pelkästään vähentämällä ylimääräistä hiilihydraattia (lue: nopeaa energiaa) puoleen normaalista saadaan aikaan pienemmän nestekerääntymät ja täten pöhötykset. Otin eilen mitat joskus kymmenen aikaan illalla ja täytyy sanoa, että eipä mittanauha näyttänyt komeita lukuja. Pelkästään vatsani pullotus oli melkein 20 cm enemmän kuin karpatessani vielä vasta noin 9 kuukautta sitten. Kaksikymmentä senttiä tullut lisää noin lyhyessä ajassa. Se kyllä pistää miettimään. Oma vikahan se oli täysin, että turha syyttää kiireitä, ystäviä tai avokkia. Sen lisäksi, että taitaa nopeiden laihdutuskuurien perään tullakin kiloja takaisin, taisin sysätä sitä omilla valinnoillani paljonkin ylöspäin; Kaikenmaailman suklaavanukkaat, pullat yms. maistuivat ja hälläväliä olinhan juuri laihduttanut. Huppista kuinka se keho osaakin varastoida nopeasti 10 litran ämpärillisen verran itseensä. Nyt kun aikuisten oikeasti aion tehdä parhaani pysyäkseni tällä tiellä olen päättänyt sitoa itseni ottamaan mitat itsestäni maanantaisin, keskiviikkoisin, perjantaisin sekä painon näinä päivinä aamuin - illoin. Turha niitä on joka päivä kytätä orjallisesti. Kyllähän se mielenkiintoista on seurata päivä toisen jälkeen kun paino putoaa, mutta siihen saattaa jäädä koukkuun ja jos yhtenä päivänä ei paino muutukaan toivottuun suuntaan sitä saattaa suotta hätääntyä. Painojumit saattavat kestää pidempiäkin aikoja, etenkin jos ruokavaliota on noudattanut pidempäänkin.



Ystävä lähti mukaan yrittämään!

Ystäväni Teemu lupasi tulla mukaan haasteeseen ja aloittaa ns. köyhäkarppaamisen, josta hän ilmoittaa minulle kolmasti viikossa ja myös lupasi lisätä liikuntataajuuden kolmasti viikkoon. Lupasin seurata häntä ja raportoida täällä miten hänellä menee. Teemme yhdessä kollaboraatiota jatkossa sen mukaan miten hänellä aikaa riittää. Teemun haasteensa on enemmänkin "karppaa 90 - päivää harrastan liikuntaa ja katso mitä tapahtuu". Pidän peukkuja sinulle Teemu se on jo hyvä lupaus! Lisään tänne tietoa hänen etenemisestä sitä mukaa kun sitä saan. Ei siihen tarvita kuin ripaus innostusta ja loppumatka motivaatiota tehdä jotain mitä on pitkään halunnut. Niin ja sen pienen sysäyksen aloittamaan. Saisinko ketään muuta "pitkään asiaa harkinnutta" kokeilemaan? Rohkeasti vain kyllä täältä tukea saa! Paras vinkkeli aloittelijalle jonka voin antaa on lukea ennakkoluulottomasti, mutta kriittisellä ajattelumallilla http://www.karppaus.info sivuja jos sieltä löytyisi vastauksia kysymyksiin!



Niitä mittoja

Otin eilen sunnuntaina ensimmäiset mittaukset ja tänään toiset. Heti huomas jo jotain eroa, kun se normaali leipä- ja hiilaripöhö alkaa laskeutumaan. Tämä eilinen siis lähinnä sentakia, että tuli tankattua avovaimon syntymäpäiväkekkereihin tehtyjä ruokia: voileipäkakkua, kermakakkua, piirakkaa ja limukkaa. Sitä edellisenä päivänä meni pizzaa. Lähtötilanne siis vähän poikkeaa normaalista ruokavaliosta joten se otettakoon huomioon ensimmäisen päivän tai kahden tuloksissa Mitat ovat alla:
Alussa: Tänään:
Aamupaino - 87,2 kg
Iltapaino: 88,7 kg 87,7 kg
Hauis 30 cm 29 cml
Rintakehä: 102 cm 103 cm
Vyötärö: 97 cm 95 cm
Vatsa: 102 cm 100 cm
Reiden puoliväli: 53 cm 53,6 cm

Mun fiilikset tällä hetkellä (pieni välikevennys)
http://www.youtube.com/watch?v=ofV_iFBw2YE

Mittaustarkkuuseroja saattaa esiintyä, joten pikkutarkoissa muutoksissa en lähtis spekuloimaan. Pidemmän aikavälin otantaa odotellessa!



Ruoat

Aamiaisen lisäksi olen syönyt välipalaksi turkkilaista jugurttia kerman ja ananaksen kanssa. Ananas on ainakin tähän alkuun erittäin kivä makeutuslisäke joka kaikenlisäksi auttaa nesteenpoistossa! Kätevää! Tätä blogia kirjoittaessani nälkä alkaakin hiipimään, joten siirryn tästä takavasemmalle tekemään Kanafetasalaattia. Jälkkäriks tuskin otan mitään, jos otan niin kermaa ja mustikoita <3 (karppaajan mustikkajugurttia, heh) Tähän alkuun nyt ei välttämättä olekaan paljoa raportoitavaa. Olen mittojen lisäksi ottanut kuvia, mutta säästän ne perjantain päivityksiä varten, jotta voin tehdä aina viikon kollaasin kerralla :)



Haluatko seurata kehitystäni?

Jos uskot, että haluat seurata tätä yritystä tiputtaa painoa, miksi et rekisteröisi itseäsi lukijaksi? Viestin alla on nappi tilaa sähköpostitse, jolloin saat ilmoituksen sähköpostiisi kun tulee päivitystä! Jos käytät twitteriä minua voi seurata painamalla

torstai 20. lokakuuta 2011

Päivityksiin pääsee kiinni twitterissä!

Seuraamalla minua twitterissä @bq82 saat ensimmäisten joukossa tietää mitä fiiliksiä minulla on :) Kiitos tukemisesta!

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

My 90-day challenge part 1!

Minun haasteeni seuraavalle 90 päivälle on: Laihduta siinä ajassa 13 kiloa!

Esipuhe

Olen jo hetken halunnut alkaa pitää omaa sarjaa youtubessa. Olemme kavereiden kanssa miettineet, ja totuus tulkoon julki, puoliksi toteutettukin joitain pähkähulluja suunnitelmiamme. Nyt toisaalta samalla kun olen ollut vailla hyvää kohdetta sarjalleni, olen paininut, myös toisen ongelman kanssa. Olen jälleen alkanut keräämään ylipainoa tahtomani ihannepainoni päälle, ja haluan siitä eroon. Tätä aivan normaalia syömisongelmaisen jojoilua minulla siis - taitaa olla kausiluonteista, kun ei malta olla pysymättä erossa niistä herkuista jahka ihannenpainoon kiinni on päästy.. Tässäpä nyt oiva tilaisuus inspiraation iskiessä yhdistää nämä kaksi hinkua yhdeksi ja tästä alkaakin oma tieni kohti lukemattomien muiden nettiblogaajien kohtaloita eli Suomeksi kaiutonta älämölöä eetterissä ja ehkä kolmen kuukausilukijan yleisö! :) No kaikkea voi käydä, mutta ennenkaikkea pidän tämän itselleni pienenä itseasetetun kurinalaisuuden hihnana.



Oma haasteeni

Suunnitelma on selkeä, mutta sille on asetettava mielekkyyden vuoksi joitain lyhyemmän välin etappeja, joita voin sitten raportoida. Olen tavoittelemassa jotain minkä olen tehnyt jo aikaisemmin, mutta huonoilla elämänvalinnoilla ravinnon suhteen olen onnistunut tuhomaan saavutuksistani noin kaksi kolmasosaa. Minkäs herkkusuu itselleen voi? No kaiken tietysti ja tässäpä minun lusikkani siis padassa.

Olen yrittänyt hahmottaa mikä olisi paras taajuus niin mielenkiinnon ylläpitämisen, että spämmäyksen välillä. Totesin, että kaksi pientä, sekä yksi isompi päivitys per viikko vois olla ainakin itselle sopiva.pienemmät päivitykset käyn läpi lähinnä tekstimuodossa sisältäen fiiliksiä, punnitsemisia jne. Videopätkä sisältää koosteen viikosta ja videoesityksenä kehityksen ja kerran vielä niitä fiiliksiä. Hitsi nyt tuli sellanen olo, että tähän perään pitäisi tulla Nelosen mainos, jossa on kanavasurffailun ääntä ja perään teksti: Nelonen, jotain ihan muuta. :) Akttiiviharakoille on sitten vielä twitteri johon tulee milloin mitäkin ja vähän aiheen vierestä. Voitte seurata twiittauksiani suoraan blogisivun reunasta tai "seuraamalla" minua suoraan nimimerkillä bq82. Blogaamiselle päivityspäivät löin juuri lukkoon ja ne ovat maanantai, keskiviikko, sekä perjantai. Teen vielä sivun oikeaan reunaan kuukausinäkymän johon merkkaan strategisia mittoja mittauspäiville. Samoin näkyville tulee painonpudotus- sekä vyötärönympärys -käyrät.



Haaste muille

Onko sinulla mielessäsi jotain mitä et ole saanut aikaan, mutta se olisi vain sinusta itsestä kiinni toteuttaa? Jos näin on miksi et ryhtyisi kimpassa mukaan? Haasteesi olisi omasi, joten kasvata, vaikka kynsiä! :) Ota vaikka jotain mitä et vielä oikein osaa, mutta haluaisit. Lähde parantamaan sitä pikkuhiljaa ja pidä raporttia viikon välein. Kerro muillekin miten etenet! Mikäli olet kuin minä ja haluat laihduttaa suosittelen tekemään sen itsellesi luontaisella ja vähintäänkin turvallisella tavalla. Käyttämäni metodit poikkeavat jokseenkin THL:n nykyisestä käsitteestä terveellisestä ruokavaliosta, enkä aio tämän haasteen aikana paneutua sen tarkemmin yksityiskohtiin miksi tai miten kuurini toimii. Aloittaessasi mitä tahansa haasteellista on terveen järjen käyttö sallittua. Laihdutuksessakaan ei ole mitään ihmekeinoja tai oikoreittejä, vaikka jotkin tavat ovatkin toisia tehokkaampia. Lisätietoa karppauksesta sekä karppaajista löytyy osoitteesta http://www.karppaus.info . Suosittelen vahvasti lukemaan karppauksesta, mikäli haasteen aikana ruokavalioon ja sen tuomaan vaihtoehtoiseen ruokakulttuuriin haluaa paneutua. Pintaraapaisuna pähkinänkuoressa karppaus on hyvin pitkälle sama asia kuin Atkinssin dieetti, eli perustuu vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, jossa energia saadaan pääosin terveellisistä rasvoista (voi, oliiviöljy) ja proteiinista (liha, kala, kana), vihanneksia unohtamatta! Tähän ruokavalioon siis ei mahdu juurikaan viljaa (pastaa), perunaa, riisiä. Tästä syystä joillekin se voi olla karkaiseva kokemus olla ilman leipää (olen yksi heistä). Toinen heikkouteni on maidon litkiminen mikä saa loppua.



Aikataulutukseni

Näin järkeilyn ja oman jääkaappini organisoinnin vuoksi aloitan karppauksen maanantaina 24.10.2011 aamupalasta lähtien. Ei sillä, että siihen asti tarvitsisi possutella erityisen paljon, mutta kun jääkaapissa on kaikenlaisia alakarppaukseen soveltumattomia raaka-aineita, jotka syön pois uusien ruokien alta. Ei sovi heittää hukkaan pelkän päähänpiston takia. Mikäli saan aikaiseksi käyn lääkärintarkistuksessa mittaamassa veriarvoni mahdollisimman alkuvaiheessa. Tällähetkellä olen siis täysi sekasyöjä syön mitä milloinkin ja vaikka pääosin monet ruoat ovat tosi terveellisiä (kanasalaattia, lohisalaattia, jne) tulee vedettyä kaiken maailman pannarit, suklaavanukkaat, karkkipussit, pizzat yms. herkuttelusetit, että kehosta voi tuntua taas kovin hassulta aloittaa. Kellonajat päivityksilleni koitan hoitaa kello 20:00, jolloin minulla on hyvin aikaa koulun jälkeen rauhoittua ja tehdä videot yms. Perjantaisin poikkeukset, siitä syystä, että saatan joutua olemaan töissä kello 20:00 saakka, tuotan päivitykset kello 22:00 huolimatta työajoista.'

Ensimmäiset kaksi viikkoa suoritan ns. induktiovaiheen, jolla isken kehoni ketoosiin. Tämän kahden viikon aikana syön n. tai alle 20g hiilihydraattia päivässä. Vrt, että Terveyden ja Hyvinvointilaitoksen suosittelemassa ns. Virallisterveellisessä ruokavaliossa suositellaan noin 200-300g hiilihydraattia päivässä (antamani luvut suuntaa antavia). Tämän kahden viikon induktion jälkeen siirryn vähän korkeammalle hiilihydraatinsaannille siihen noin 40g per päiväannos. Huomaa, että yksi siivu Vaasan ruisleipää sisältää paketin mukaan noin 14g hiilihydraattia. Kaikkea hiilihydraattia en tosin laske tähän "sallittuun" määrään. Mm. vihanneksista ja tummista kasviksista saamani hiilihydraatit jätän huomioimatta kokonaismäärässä, ja syönkin niitä paljon kaiken muun ohella.



Fiilikset

Ei se mitään anna jollei siltä pyydä... Ei kun miten se meni ;). Niin tässä kärvistellään vielä viikonlopun yli. Saanpahan hyvää aikaa mainostaa hankettani muille ja toivottavasti saan hyvän hengen aikaan. Todellakin, jos joku haluaa yrittää samaa ja on edes yhtään perehtynyt etukäteen ko. ruokavalioon saa hypätä kimppaan mukaan ja voimme toisiamme tsempata. Karppaus laihdutuskeinona sopii erityisen hyvin heille joilla on hyvin paljon ylipainoa, mutta myös meille jotka ovat vain vähän ylipainoisia. Mikä parasta, tämän ruokavalion aikana ei lasketa kaloreita. Ts. saa syödä tiettyjä ruokia ihan niin paljon kuin napa pyytää ja mieli sietää (maalaisjärki taas mukana pelissä tietysti, ei kannata ruveta vetää kahta paketillista voita napaan jälkruoaksi vain koska teki mieli).



Loppusanat

Piditkö asiaa huomionarvoisena? Miksi et jakaisi linkkiä esimerkiksi facebookissa tai twitterissä? Arvostaisin kovasti, jos viitsit asiasta älähtää, joku kuitenkin saattaa haluta seurata ja lähteä mukaan tekemään omaa haastetta joku muu seurana! Voimme sitten yhdessä pitää kirjaa! Osoite jonka voisi linkata on: http://baqu82.blogspot.com .

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Isompi kasa isoa

Nonniin!

Nyt alkoi sitten nyrppimään oikein huolella. Tällä kertaa (-kin) nyrppimisen kohteena on minä itse. Lyhyessä virsi kaunis tällä kertaa, mutta yritetään ytimekkäästi. Pudotin niinkin paljon kun 18 kiloa viime vuoden lopusta tämän vuoden helmikuuhun. Olen ottanut siitä takaisin kaikki paitsi neljä kiloa helmikuusta tähän päivään. Laihdutus oli kyllä nopeaa ja siitä sanotaankin että se ei pysy helposti, etenkin jos repsahtaa.

Repsahtaminen. Hauska sana. Sen sijaan että palasin normaaliin toimintamalliin mä menin sen yli ja käytännössä over board, as they say. Nyt tässä vaiheessa on otettava itseään nilkoista kiinni ja pyllistettävä totuudelle. Tästä hetkestä se alkaa. Aloitan 90 päivän haasteen itselleni jonka laitan youtubeen, jossa pidän päiväkirjaa tehtävästä ja sen suorituksesta. Tarkemmat tiedot annan myöhemmin, mutta nyt.. Otan ensimmäiseksi askeleeksi tehtäväksi lähteä ulkoilemaan. Tarvitsen happea. Paino nyt, 88kg. Olotila.. ärsyyntynyt. Ulkonäkö: kasvatan viiksiä... :o(

Jotta tämä ei mene turhaksi lupaukseksi, aloitan ruokavalion muutoksen tästä päivästä ja raportoin siitä ensimmäisen kerran viimeistään huomenna klo 20:00. Aion pitää kirjaa syödystä ruoasta, liikunnan määrästä, olotilasta, painonmuutoksesta, ja mitoista. Jos joku haluaa koittaa samaa siitä vain mukaan. Ruokavalio tulee olemaan alakarppausta näin alkuun. Liikuntamalli uiminen ja salillakäynti (tietysti niinäpäivinä tarvitsee syödä kohtuullisemmin enemmän hiilihydraattia).

Näillä mennään. Nyt kipin kapin sinne uimaan.

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Another Day Hits Dawn

If unlike me you have been punctual and well organised all your life you will have to stretch your imagination on this one. You might not know me well, but let us draw a mental picture together. Picture yourself being handed something to do. It could be a task at the office, school, home.. It really doesn't matter. It merely has to be something that has been delegated to you and it needs doing. For clarifications sake let's imagine that you were asked to go pick up something tomorrow around noon. Being that you are helpful or obligated you agree and you strive to remember it. Now being a normal organised person that you are you will probably do one or more of the following:

A) keep it in your head and actually be able to remember it because you have little or nothing else to do that could distract you.

B) write it down on a pad, in your phone or maybe you're the type who puts on a wristband that keeps reminding you (hardly an option if you have a lot going at once) or maybe you have an assistant that keeps those for you.

C) you stop thinking about it immediately and somehow when the time comes you just do it anyway like it was your destiny all along...

I'm quite sure that ever so many people fall in to atleast one category of the above. I've however left out an obvious one:

D) you do any or none or all of the aforementioned and YOU happen to FORGET anyway (this time).

For arguments sake let's not account D as a possibility as the repeating norm as that outcome would clearly be unexpected in that scenario and an unlikely event for an organised person. Now lets take you and modify you a little. A human experiment on the mind if you will. We're going to need some high science here..

First off lets mess around a bit with your short term memory. Let's alter it so that your memory about stuff you are actively interested in turns to extra efficient. I'm talking about little details remembered to the finest nuance. Now let's give a darker side to it. Things you are not actively interested in lose focus and due to the brain not giving a crap about it anymore it falls somewhere in the region between 'never had it' and 'oh shit I'm sorry'. This is a win-lose situation. On one hand you are precise with things that you are focused on (to the point of being anal about it) and the other hand just dropped everything to go look at what the first hand is doing. This might not be a problem if that was the only thing wrong with you. Unlucky for you the doctor has something else he'd like to experiment with, oh yes.

Control over your focus. Normally you might pride on being able to set your mind straight and say man, I have to do this paper and so help me I'm going to. Say goodbye to that ability because I just sold it at the black market for jellybeans.. Naturally we had to replace it with something we weren't going to leave you with a hole in your head.. No we added a relative interest generator with a repulsion beam.. and we plugged it in chain with your short memory. Sounds neat, huh? Well it kinda is. Now you have the ability to gain interest in most or any things that do not upset you upon contact at least relative to the other things you are in contact with and have little or no tolerance for things that do. The generator and beam are simple enough to understand: Upon coming across something that requires long lasting mental effort in which you are not too interested in RIGHT NOW you will be suddenly hit by the repulsion beam that makes your body react severely by causing a heavy sense of boredom, loss of breath, anxiety. It might start off as gentle but along with time the feeling will grow. At the same time the interest generator will pick up on alternate things you can do right now and will also spark a response i the body. One of wanting, needing, longing for the activity in question. It doesn't require it to be of a similar importance, just of a lesser drag than the first. The chain works like this:

First you start with several optional activities at home you could do:
play a game of final fantasy (again, boring)
Write a blog (nothing on your mind,requires thinking, its boring and tedious without anything to say)

Now there is nothing else for you to do so the only viable choice here is to play final fantasy.. You suddenly get the urge to play as if you've always wanted to. Along comes your spouse and forces you to stop playing and proceeds to give you a task that you need to do preferably now on the computer but you couldn't give a damn because it takes long and has 0 excitement level. You don't want a fight so you get up and go to the computer with the sincere intention of completing the given task. As you sit down at your desk where your workstation is with a glum feeling of boredom you suddenly remember to check your email and while doing it with utter glee your mind scans around for stuff and also remembers that you have a blog to write (an e-mail reminded you that you have one, perhaps). Now due to the distaste of the first task and increasing good feelings you get from thinking about the blog you suddenly spark a thousand and one ideas to write about. Being aware that your best work is done in that concentrated high feeling you get you decide to quickly write down some notes you want to share about that thing back then that you just remembered that humoured you. Now your memory being what it is has a hard time holding on to the aforementioned task given to you by your spouse you now have no memory of it and therefore intention of doing it and all of a sudden the stinging pressure you had before that reminded you how you detest boredom has vanished. You now have but the single enjoying feeling of accomplishing something that you have always wanted to do..

Did you do the thing? - she asks... A stinging feeling hits your throat with the sudden realisation that you forgot all about it. Maybe this HAS happened to you? Once or twice or perhaps several times? You started off meaning to do something but got carried away with something else more interesting at the time that you completely lost track and memory. Not even remembering that you HAD something to remember... Now picture going through something like this up to 10 times a day almost every day of the week. You'd think that hearing all the did yous and questioning agains you'd learn to pull it together. Learn a system, use a calendar - anything. That would be a good idea except that without it being the most interesting thing to do right now chances are you will forget to remember to even look at the calendar let alone write in it.. I have honestly been given a simple 2min task three times in one day and forgetting it 3 times after something else happened to pass my mind. I was at that time very mortified by it but also aware that I might have a problem.

It really is a sort of daily yin yang of altering patience. Extra strength tolerance to do even unmeaningful tasks for little gain that almost no one would want to do unless that is they are impulsive like you and have their eyes on the project like you do. Things that you do not like get little or no quarter in your head since obviously you do not care for the feeling of anxiety. It is the strong demotivator/motivator combination that makes an adhd person act like they do. Even the best intentions are moot if the whole agenda is gone and forgotten.


And now for me it has been four full months since I started my Attention Deficit Hyper Disorder medication called Concerta. I must say wow, the difference in day to day activities.. Before I hardly went through a day without having to say 'sorry, forgot' etc. Now the occasional undone tasks is less and less accounted by loss of memory or 'anxiety & boredom'. Life is not perfect though in that regard but it is fine, normal even. There are a lot of manners that have to be relearned and that I can tell you is no walk in the park. How about if I tell you to suddenly change 5 daily habits that you do and either stop doing them or do them completely differently. Sounds like a pain? It is.. Muscle memory or "Working memory" is hard to reprogram in a short time so you need to concentrate and follow through on things like where you leave your keys (preferably always in the same spot and and not discard the keyring of burning anxiousness randomly in a hurry where ever like you used to).

There are so many little things that connect secretively to large portions of your life and by fixing those I have discovered that not only was it clear I had ADHD but how it has adversely affected my social and professional life (in both good and bad ways).

If there is someone out there reading this who can recognise something about me that has caused a negative spin on my image I want to give out my sincere apology and hope that this in some way irons out any wrinkles that might have been caused by me having ADHD. Other than than that of course I admit I'm a helpless moron ;) I admit to being overly enthusiastic and self indulgent on several occasions...

And now at 7:30 AM I'm finally tired so good night internet and sleep tight, don't let the Flash bugs bite...

RJ